Maastoon 13.01.2014!

Hei vain kaikki, nyt olisi aika vuoden 2014 ensimmäiselle tunnille ja suunnitelmissa olisi vetää reipas maasto :3 Messiin otetaan kuusi ratsukkoa. Maastosta tosiaan tulee vauhdikas, joten pikkuponeja ei voida ottaa mukaan tällä kertaa. Mitäs tässä sen enempää höpisemään, osallistukaas ;) 

Maksuksi tarina, piirros, runo tai joku vastaava :) Itse en nyt ala pohjatarinaa kirjoittamaan, mutta vauhdikas maasto luvassa, joten maksuissa toivoisin tämän vauhdin näkyä. Te kaikki saatte itse valita maastohevosenne itse, mutta Lara, Bansku, Monni ja Mari eivät mukaan lähde. Maaston vetäjän, eli mun hevosena toimii....... Aku. 
Myös mun kultamussukalla Jonnalla on mahdollisuus maastoilemaan päästä. 

Maksaneet sinisellä!
Osallistujat: 
Sussu - Aku
Nadja - Putte
Julle - Viuhti
Hama - Heidi
Satu - Iisa


Osallistua voi tuohon alle :)

Maaastotunti Viuhdilla

Viuhti oli malttamaton,joten päätin kävellä sen kanssa pihassa sillä aikaa kun muut säätivät vielä jalustimia. Poika steppaili ja viskoi päätänsä, mikä oli kylläkin uutta maastoon lähtiessä. Yleensä maastoon mentäessä poitsu oli esimerkillinen lastenratsu, joka ei tehnyt pahaa kärpäsellekkään. Ehkäkin energia johtui siitä etten olluthetkeen liikuttanut Viuhtia. Onneksi maastosta tulisi vauhdikas ja Viuhti saisi purkaa energiaansa pois.
  Lähdimme liikkeellee pikku pistävään pakkaseen. Ohut lumikerros narskui ratsukkojen alla ja hiljainen tuuli hiveli hiuksiamme. Hevoset kulkivat eteenpäin hienosti kukin omalla vauhdillaan, mutta kukaan eiollut liian pikainen eikä kukaan liian hidas. Valkea pelto aukeni viereemme ja huomasimme pellon laidassa nököttävän kaksi pupujussia, joten pysähdyimme katselemaan tätä näkyä hetkeksi. Hevosetkin kyttäilivät töpöhäntien tohuja kunnes tietenkin Viuhti päästi kovan hörähdyksen ja karkoitti tämän hienon näyn.
  Ravailimme paljon suorilla, kunnes otimme ensimmäisen laukkapätkän. Viuhti innostui laukasta ja säntäsi pää kolmantena jalkana, joten jouduin himmaamaan poitsua hieman, mutta annoin tämän laukkaila reippaasti eteenpäin. Hiljensimme alamäkeen ja köpsyttelimme sen alas. Kuinka mahtavaa oli porukalla lähteä maastoon. Tämä voisi toimia useamminkin. Alamäen loputtua kaarroimme metsään, jossa lumi tippui hiljalleen puiden oksilta. Tallustelimme metsän poikki, kunnes saavuimme metsäautotielle. Nostimme uudelleen laukan ylämäkeen ja siirryimme kevyeeseen istuntaaan. Viuhti nautti revittelystä ja heitti muutaman pukin. Hieman ne keinauttivat, muttei olleet mitään suuria.
  Hevoset olivat hiestä märkiä, mutta sitäkin tyytyväisempiä. Ne pärskivät ja ravistivat päätänsä. Menimme sisään ja minä kaarroin yksäripuolelle, jossa riisuin pojaltani varusteet. Harjasin tämän ja puotin porkkanan kuppiin mitä ukko rouskutteli silmät kiinni.Se nautti täydellistä hevosen elämää. Heitin tälle vielä loimen niskaan poitsulle ja suljin karsinan.

Akun kanssa maastoa vetämässä :)

Runoni on:
Mammaronen laukkasi kovalla vauhdilla.
Kunnon ralli oli mukava vaihdelma.
Vahus pääsi vauhtiin lopussa

Ei nyt kummsempi no ens kerralla on kuva

Pyysin Iisaa eteenpäin, kun muut mennä köpöttelivät pitkin lumista tietä. Iisa ei ilmeisestikään ollut kiinnostunut liikkumisesta. Seuraava niksini oli suulla naksuttaminen, joka tällä kertaa tepsi paremmin. Iisa kulki pää pystyssä, ja ihme kyllä; neidin tahti oli kuin olikin aika reipas. Yritin saada energisesti liikkuvaa ratsukkojonoa kiinni. Iisa käväisi ravinkin puolella muutaman askeleen ajan, kunnes tajusin tilanteen ja siirsin tamman takaisin käyntiin. Kaikin tavoin yritin rentoutua ja kuunnella mukavaa lumen narskumista. Ei, ei. Olin aika hermostunut, sillä tiesin ettei Iisan kanssa kuljetuista maastolenkeistä tulisi unelmaa. Itseasiassa, en edes tiedä miksi ilmottauduin... Kai me selvitään, ajattelin.

Neljä muuta ratsukkoa nostivat energisen ravin. Painoin pohkeeni kevyesti kiinni Iisan kylkiin. Tunsin, kuinka tammani pomppasi ilmaan ja lähti liidokkaaseen raviin muiden perään. Huokaisin syvään, sillä osasin vain kuvitella mitä laukkapätkistä tulisi.
-Yrittäisit edes käyttäytyä, sepitin innostuneelle neitokaiselle. Keskityin täysin hevoseeni enkä tietenkään huomannut olla tarkkana seuraavia ohjeita ajatellen. Äkkiä Iisa kuitenkin nosti laukan. Seuraavaksi kuitenkin huomasin, että kaikki muutkin ratsukot laukkasivat reipasta laukkaa. Kuulin muiden ratsastajien pieniä tirskahduksia, kun hevoset laukkasivat innokkaina pitkin suoraa tietä. Tosin, itse yritin samalla pidätellä Iisaa aloillaan, ettei meidän tarvitsisi pilata muiden hauskaa maastoa. Helppoa se ei ollut.

Kannoin Iisan satulaa varustehuoneeseen tuskastuneena. Olin aivan hikinen ja uupunut lenkistä, sillä Iisa oli ollut niin reippaana. Muut istuskelivat sohvilla taukohuoneessa, kun kävelin huoneen läpi. Tytöt jakoivat omia kokemuksiaan hassusta maastolenkistä, kun kuljin raskaasti hengittäen heidän ohitseen.
- Mites lenkki teidän osalta? Olitte takana, en ehtinyt tarkkailla! kuulin iloisen huudahduksen. Kaikki kolme tyttöä tuijottivat minua odottaen vastausta.
- No, miten sen nyt ottaa, huikkasin väsyneenä ja jatkoin matkaani varustehuoneeseen.

...Anteeks, ei kauheesti inspannut :F